Ihmisen asento on kehittynyt useiden keskeisten kehitysvaiheiden kautta historian saatossa, ja kahden jalan varassa seisominen on yksi tärkeimmistä muutoksista. Tuolloin kun kaukaiset esivanhemmemme ensimmäisenä ryhtyivät kävelemään suoraan miljoonia vuosia sitten, heidän kehonsa joutuivat muuttumaan huomattavasti voidakseen sopeutua tähän uuteen liikkumistapaan. Yksi suuri mukautuminen oli selkärankaan muodostunut tuttu S-käyrä, joka auttaa meitä säilyttämään tasapainon ja jakamaan painoa tasaisesti kehossa. Darwin mainitsi jotakin samanlaisia asioita kuuluisassa kirjassaan "Lajien synty" siitä, kuinka harvinaista tällainen sopeutuminen on luonnossa. Myös lantiamme muuttuivat tämän kehityksen myötä. Otetaan esimerkiksi simpanssit, joilla on ihmisiä pidempi vatsaontelon muoto, kun taas ihmisillä on lyhyempi ontelo juuri sen vuoksi, että kahdella jalalla kävely oli yleistynyt laajasti lajissamme. Näiden fyysisten erojen tarkastelu osoittaa, kuinka erilaisiksi olemme ajan mittaan muodostuneet muihin eläimiin verrattuna, suurelta osin juuri niiden erityisten kehomuutosten ansiosta, jotka mahdollistivat suoran seisomisen ja tehokkaan kävelyn.
Tärkeät osat elimistön rakenteesta, mukaan lukien selkäranka, ne pienet tyynyt, joita kutsutaan käsivaravälilevyiksi, ja useat harsot toimivat yhdessä varmistaakseen selkäranka on oikein kohdistettu. Selkärankapuut muodostavat käytännössä sen, mitä kutsutaan selkäksi, ja antavat rakenteellista tukea koko elämän ajan. Käsivaravälilevyt toimivat kuin jousitukivarusteet selälle, auttavat lievittämään liikkeitä ja estämään monia haavoja arkielämässä, kuten Massachusetts General Hospitalin tutkimukset osoittavat. Harsot yhdistävät kaiken myös pitäen selkärankapuut paikallaan, jotta olisi sekä vakautta että tarvittaessa joustavuutta. Hyvin ylläpidetty asento auttaa jakamaan kehon painon tasaisesti kaikkien näiden rakenteiden kesken, mikä tarkoittaa vähemmän rasitusta ja vähemmän mahdollisuutta loukkaantua tulevaisuudessa. Kun selkäranka pysyy oikein kohdistettuna, se tekee enemmän kuin vain tuntuu hyvältä – se voi todella estää pitkäaikaisia ongelmia, kuten selkärankataipumaa tai kivuliaita välilevystä johtuvia ongelmia, joista moni kärsii. Todellisten kuvien tai kaavioiden tarkastelu auttaa todella ymmärtämään, miten kaikki nämä osat toimivat yhdessä terveen selän toiminnan ylläpitämiseksi.
Ihmisen asennon hallinta on oikeastaan melko monimutkaista, ja siitä vastaa jotakin, mitä kutsutaan keskushermostoksi eli CNS:ksi lyhyesti. Tämä järjestelmä hoitaa asioita kuten lihastonuksen ja niitä pienten pieniä liikkeitä, joita teemme tietämättä. Meillä on tämä mahtava juttu nimeltä asento-aisti, joka kertoo meille missä tilassa olemme, mikä auttaa meitä pysymään pystyssä päivittäisessä elämässämme. Johtuen joistain tutkimuksista, jotka julkaistiin Journal of Behavior Therapy and Experimental Psychiatry -lehdessä maaliskuussa 2017, juuri tämä jatkuva palautteen antaminen siitä, mitä kehomme tuntevat ja mitä aivomme tekevät, on kaiken ratkaiseva tekijä hyvän asennon ylläpitämisessä. Kun joku kompastuu tai saa työnnön, lihaksemme ryntäävät automaattisesti korjaamaan tilannetta ennen kuin edes huomaamme, että jotain on tapahtunut. Myös lihasmuisti ja nopeat refleksit ovat tässä tärkeitä tekijöitä. Siksi säännöllinen liikunta ja tietyt terapialajit toimivat niin hyvin asennon parantamisessa pitkäaikaisesti. Ne kouluttavat näitä hermoratoja ja vahvistavat yhteyksiä aivojemme ja lihastemme välillä.
Ihmiset, jotka pitävät huonoa asentoansa tottumuksesta, sairastavat usein erilaisia lihaksisto- ja nivelvammoja, jotka vaikuttavat heidän yleiseen hyvinvointiinsa. Selkäkipujen, jäykkien niskojen ja epätoimivien nivelten vaivattuna ovat yleisiä valituksia niillä, joilla on huonot asennottelutottumukset. Viimeisimmän datan mukaan noin 40 prosenttia aikuisista kärsii jonkinlaisesta selkäkivusta tai asento-ongelmista elämänsä aikana. Kun tällaiset ongelmat jäävät hoitamatta liian pitkäksi aikaa, voi olla vakavia seurauksia. Puhutaan esimerkiksi pysyvistä selkärankamuutoksista ja liikkumiskyvyn heikentymisestä myöhemmin elämässä. Siksi on järkevää puuttua asento-ongelmiin heti kun ne ensimmäisenä ilmenevät, ennen kuin ne kasvavat suuremmiksi ongelmiksi myöhemmin.
Huono asento vaikuttaa todella siihen, kuinka hyvin kehomme hengittää ja kuljettaa verta. Kun joku rypistää tai kumartaa, diafragma puristuu keuhkojen vastuulla, mikä tekee hengityksestä työläämpää kuin sen pitäisi olla. Verenkierto myös häiriintyy, mikä aiheuttaa lisäkuormitusta sydämelle ja verisuonille koko kehossa. Tutkimukset osoittavat, että ihmiset, jotka korjaavat asentoansa, huomaavat merkittäviä parannuksia hengityskapasiteetissa ja verenkierron toiminnassa jo viikkojen kuluessa. Asennon korjaaminen vähentää painetta näissä tärkeissä järjestelmissä ja parantaa yleistä hyvinvointia paremmalla ilmanvaihdolla ja nopeammalla hapen kuljetuksella. Useimmat ihmiset huomaavat tuntevansa kevyemmäksi ja energisemmäksi, kun he alkavat seistä suorassa asennossa.
Miten meillä itsellämme on fyysisesti vaikuttaa todella tunteisiimme, kuten psykologit ovat havainneet. Duke-yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan, kun ihmiset ottavat avoimia, laajentuvia asentoja, heidän ilmeensä muuttuu usein iloiseksi ja ihmeileväksi, mikä oikeastaan muuttaa sitä, miten heidän mielialaansa kuvataan ja vaikuttaa jopa heidän omaan mielikuvaansa. Näyttää olevan selkeä yhteys siitä, miten seisomme ja istumme ja yleiseen emotionaaliseen tilaan. Yksinkertainen pystyyn seisominen tai suorassa istuminen voi kohottaa henkilön mielialaa ja parantaa yleistä mielenterveyttä. Monet ihmiset huomaavat tämän vaikutuksen arjessaan myös. Siksi monet turvautuvat nykyään harjoituksiin kuten joogaan ja mielenmukavuusharjoituksiin. Nämä harjoitukset auttavat saattamaan kehon oikeaan asento ja samalla parantamaan emotionaalista hyvinvointia, mikä luo hyötyjä sekä mielessä että kehossa.
Ihmiset kääntyvät usein asennonkorjaajien ja tukien puoleen toivottuaan korjaavansa asennon ongelmia ja lievittävänsä kipua huonosta asennosta. Mutta se, mikä toimii yhdelle henkilölle, ei välttämättä toimi toiselle, riippuen siitä, miten niitä käytetään päivittäin. Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että ihmiset saavat tilapäistä helpotusta käyttämällä näitä laitteita, mutta suurin osa ammattilaisista on sitä mieltä, että pysyvät parannukset vaativat yleensä enemmän kuin vain tukiviitteen käyttämisen. Otetaan Patricia Johnson, joka toimii fysioterapeuttina Chicagon keskustassa. Hän kertoo potilaille, että nämä laitteet toimivat parhaiten, kun niiden käyttöä yhdistetään oikeaan työhön kohti parempia tapoja. Hänen kokemuksensa mukaan asennonkorjaajia tulisi pitää avustajina, ei taikaratkaisuina. Todelliseen edistymiseen Johnson suosittelee säännöllisten venytysrutiinien käyttöönottoa sekä työtilojen mukauttamista kotona ja toimistossa. Näiden asioiden huomiointi tekee eron rahojen tuhlaamisen ja todellisen parannuksen välillä ajan myötä.
Monia väärinkäsityksiä syntyy, kun keskustellaan siitä, miten asento vaikuttaa kroonisiin kivunongelmiin. Epäilyttävä asento voi varmasti aiheuttaa epämukavuutta ja rasitusta keholle, mutta usein se on vain osa tarinaa. Tutkimukset osoittavat, että kivun aiheuttajat vaihtelevat laajasti yksilöiden välillä – joskus kyseessä ovat lihastasapainon häiriöt, toisinaan jokin sisäinen tekijä tai jopa vanhat haavoittumat voivat pinnastua uudelleen. Otetaan esimerkiksi lääkäri Lydia Orr, joka työskentelee aktiivisesti kivun potilaiden parissa. Hän kertoo asiakkailleen, että asennon syyttäminen kaikista ongelmista jättää huomioimatta koko suuremman kuvan. Kivun tehokkaassa hoidossa lääkärien tulee tarkastella ergonomiaa, kyllä, mutta myös ottaa huomioon yleiset terveysasiat. Tämä tarkoittaa muun muassa unenlaadun, ruokavalioiden, stressitasojen tarkistamista yhdessä asennon korjaamisen kanssa.
Ei todellakaan ole olemassa yhtä ainoaa täydellistä istumiasentoja kaikille, koska ihmiset ovat eri muotoisia ja kokoisia ja tekevät päivittäin erilaisia töitä. Ergonomiset arviot auttavat määrittämään, miltä hyvä istumakulma näyttää jokaiselle yksilöllisesti, mutta näissä arvioinneissa tulisi ottaa huomioon, kuinka henkilö todellisuudessa liikkuu arjessaan, olipa kyseessä jalkapallon pelaaminen lounaalla tai pitkä istuminen työpöydän äärellä aamulla. Dr. Mark Linwood, joka tutkii, kuinka kehomme liikkuu, ei ole lainkaan samaa mieltä tiukkojen sääntöjen kanssa siitä, mikä on oikea istumakulma. Hän suosii sen sijaan, että ihmiset löytävät itselleen toimivan asennon. Hänen mukaansa liian tiukkojen standardiasentojen tavoittelu johtaa usein ongelmiin sen sijaan, että ne ratkaisisivat ongelmia. Kun kannustamme ihmisiä säätämään istumakulmaansa kehonsa ja oman mieluisuudentunnon mukaan, lähestymistapa on turvallisempi ja auttaa silti parantamaan istumakulmaa tehokkaasti ajan kuluessa.
Ergonomian oikeellisella asettelulla on suuri merkitys, kun pyritään korjaamaan ne asento-ongelmat, joita kohtaamme kaikki työskentely- ja kotiympäristöissä. Kun työtila tai kotikonttori asetetaan oikein, henkilöiden tulisi ensin miettiä työpöydän ja tuolin korkeutta, tietokoneenäytön sijaintia ja mahdollisesti lisätä jokin selkänojatukea. Tutkimukset osoittavat, että yritykset, jotka todella huolehtivat siitä, että työtilat ovat mukavia, voivat huomata työntekijöiden työtehon paranevan jopa 17 prosenttia. Tämä on helppo ymmärtää, koska ihmiset eivät enää koko ajan keskity lihaskipuihin tai jäykkiin niskoihin. Jos haluat luoda ergonomisen työtilan, aloita tarkistamalla, että näyttö on silmien tasolla (liian korkealla tai matalalla). Tuolin tulisi tarjota hyvää alaselän tukea, jotta selkäranka pysyy luonnollisessa asennossa. Älä myöskään unohda jalkojen asentoakin moni hyötyy jostain tukeutumisesta istuessa. Näillä pienillä säädöillä voi vähentää kehon rasitusta ja pitää kaikki suorassa asennossa koko päivän ajan.
Ydinlihasten tasapainon parantaminen auttaa pitämään asentoamme tasapainossa vahvistamalla selkärankaa ympäröiviä lihaksia. Harjoitukset kuten paneelit, sillat ja kuolleet hyödyt osuvat erityisesti ydinalueisiin, mikä johtaa parempaan selän tasapainoon ja vähemmän rasitukseen selässä. Tutkimukset osoittavat, että vahvemmilla ydinlihaksilla on taipumusta kokea huomattavasti vähemmän selkäkipuja ja yleisesti tervehtuneeseen selkään. Otetaan tästä esimerkkinä: Journal of Orthopaedic & Sports Physical Therapy -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa ilmeni, että säännöllisesti ydinliikuntoja harrastaneet ihmiset kokeivat noin 30 %:n laskun alaselän ongelmissa. Kun ydin on vahva, siitä muodostuu vahva perusta jokaiseen liikkeeseemme, auttaen ylläpitämään pystyä istuvaa ja tasapainoista asentoamme, johon usein kamppailemme arjen aikana.
Parantamalla sitä, kuinka kehomme havaitsevat sijaintinsa tilassa, on itse asiassa melko tehokas tapa korjata huonon asennon ongelmia. Ihmiset yrittävät usein asioita, kuten tasapainoilua liikkuvalla laudalla, laittamalla tiukkoja liikkuvuusrenkaita nivelten ylle tai tekemällä yoga-asentoja, jotka haastavat tasapainoa. Näiden toimintojen avulla parannetaan lihasten aivoihin lähettämää signaalia siitä, missä asennossa olemme. Kun joku harjoittelee tarkkaavaisesti liikkumistaan arjen tilanteissa, hän alkaa huomata huonoja asento-otteluita ennen kuin ne vakiintuvat. Julkaisussa Journal of Applied Physiology osoitettiin, että kun ihmiset keskittyvät tietoisesti liikkeisiinsä ja harjoittavat proprioceptiotaan säännöllisesti, heidän asentonsa paranee kuukausien kuluessa eivätkä vain viikkojen. Oikea taika tapahtuu vähitellen, kun nämä korjaukset tulevat toisiksi luonnollisiksi toimiksi, jolloin ihmiset lopettavat rintakorokkeen oikaisemisen tarpeen tajuaenkaan.
Tekijänoikeudet © 2024 Dongguan Taijie Rehabilitaatio-Varusteet Oy - Privacy policy
